maanantaina, heinäkuuta 23

Rooli jää päälle

Olen liikkeellä omalla autollani ja kaveri tarvitsee kyytiä, vien hänet jonnekin. Perillä oikea käsi hamuilee vaistomaisesti taksamittarin "K"-näppäintä...

Eikä ole edes ensimmäinen kerta! Noloa. Onneksi kukaan ei ole huomannut.

tiistaina, heinäkuuta 17

Taksiliitto, hoi!

"Reklamointia" -jutun kommenttiosastolla keskustelu siirtyi turvavyön käyttöön.

Tässä asiassa olisi Taksiliitolla kyllä kampanjan paikka. Suurin osa kansasta nimittäin luulee ihan tosissaan, ettei taksissa tarvitse käyttää turvavyötä. Jos sitten menet huomauttamaan asiasta niin olet niuho ja tiukkapipoinen, jos et puhu mitään niin saat pelätä mahdollisessa kolarissa/äkkijarrutuksessa takanasi istuvaa elefanttia. Suo siellä, vetelä täällä.

Pieni tarra kojelautaan olisi neutraali huomauttaja eikä maksaisi käytännössä mitään, ehkä tieto siitä sitten hiljalleen leviäisi?

Itse ajan vyötettynä melkein koko ajan, vain joissakin poikkeustilanteissa jätän vyön auki. Monet asiakkaat ihmettelevät ääneen ja seuraavat esimerkkiä jos huomaavat kuljettajan käyttävän turvavyötä, mutta useimmat eivät sitä huomaa eivätkä itsekään vaivaudu vyötä laittamaan. Fiksuimmat tapaukset vetävät vyön eteensä matkan ajaksi ja pitävät sitä käsin vastakappaleen vieressä "etteivät poliisit sakota"! Hei haloo..?

Nykyään saapuessani asiakkaan luo avaan vyöni ennen kuin hän istuu autoon. Ihmisellähän on luontainen tarve matkia, ja kuljettajan (uudelleen)vyöttäytymisestä kuuluva "KLIK" -ääni havahduttaa monessa tapauksessa myös asiakkaan huolehtimaan omalta osaltaan matkan turvallisuudesta.

Tottahan on, että takseille sattuu suhteessa ajokilometreihin vähemmän onnettomuuksia kuin muille, mutta entäs sitten kun se tilastomerkintä sattuu Sinun kohdallesi?

Juustokupu katolla ei anna tavalliselle perheautolle yliluonnollista suojaa.

maanantaina, heinäkuuta 16

Sirpaleita

Tyylikkäästi laitettu pikkuauto pysähtyy viereeni liikennevaloihin. Takaoven ikkuna aukeaa ja nuori miesmatkustaja heittää kaaressa puolillaan olevan olutpullon jalkakäytävälle. Tuli varmaan miehekäs olo kun helähti?

Muutaman pyöränrenkaan ja pari tassuvammaa paikanneena tekisi mieli käydä moppaamassa jalkakäytävä kyseisen ääliön naamalla.

sunnuntaina, heinäkuuta 15

Vakioasiakkaita

Liisa ja Lasse (nimet muutettu) ovat mukava pariskunta joka käyttää taksia melko paljon. Elantonsa he saavat yhteiskunnalta ja kovastihan he näkevätkin sen eteen vaivaa; työnkuvaan kuuluu mm. pieniä petoksia, näpistelyä, väkivaltaa sekä juopottelua. Liisa on mm. uhannut tappaa minut parikin kertaa, varastanut työkaveriltani raharengin, jättänyt lukuisia kyytejä maksamatta (kuten esimerkiksi tässä tapauksessa kun kaipailin heittoistuinta Avensikseen) ja tietääkseni käynyt valtion täysihoitolassakin muutamaan otteeseen. Lassea en tuntenut ennen tätä iltaa, mutta muille kuskeille hänkin oli jo entuudestaan valitettavan tuttu.

Lasse istui kyytiin ja kertoi osoitteen jossa tiesin Liisan majailevan joten pyysin näyttämään rahaa. Sitä oli juuri ja juuri kyytimaksun verran joten ajoin perille hyvin varautuneessa olotilassa tarkkaillen miekkosen jokaista liikettä. Matkalla Lasse kertoo tehneensä monenlaista mukavaa yhteiskunnan hyväksi; kunnioitukseni tätä miellyttävää persoonaa kohtaan kasvaa hetki hetkeltä. Perillä hän poistuu autosta ja ilmoittaa maksavansa huomenna (vaikka rahaa olisi taskussakin). Lähden perään ja kehotan häntä maksamaan kyydin nyt, jolloin Lasse nappaa kuistin pöydältä Ajax-ikkunanpesusprayn ja uhkaa sillä minua:

- Jos soitat poliisin niin käy huonosti!

Kylläpä nyt pelottaa.

--------------------------------------------------

Pari tuntia myöhemmin Liisa on kyydin tarpeessa. Hän istuu autoon ja kertoo haluavansa erääseen kapakkaan, mutta kieltäydyn lähtemästä minnekään ennen kuin hänen rakkaan puolisonsa Lassen velka on maksettu. Liisa kutsuu minua mm. "kyrpäniskaksi" ja uhkaa soittaa poliisit. Rohkaisen häntä jälkimmäiseen, mutta pokka ei riitä puhelimen käyttämiseen vaikka hän sen jo taskusta kaivoikin. Ohjaan Liisan ulos autosta ja hän tilaa toisen auton joka ilmeisesti vei hänet perille.

Vielä aamuyöllä ajaessani tolpalle näen Liisan nousevan pienen seurueen kanssa taksiin. Ajan vierelle ja huikkaan ikkunasta työkaverille että takapenkin rouvalla olisi vähän maksuvelvoitteita suorittamatta. Liisa ja hänen ystävänsä alkavat esittää solvauksia ja uhkauksia, joten en viitsi hankaloittaa lajitoverin asemaa enempää ja kehotan häntä jatkamaan matkaa mikäli haluaa - minua ei oikeasti enää kiinnosta.

keskiviikkona, heinäkuuta 11

Uninen aamupäivä

Kuukausi lähes ainoastaan yövuoroa ja nyt kahden vapaapäivän jälkeen pari aamuherätystä peräkkäin. Ja kylläpä tuntuu vaikealta!

Työteho kärsii kun elimistö on sitä mieltä, että kellon käydessä aamupäivää on tehokkain nukkuma-aika. Ei vain jaksa ajaa keikan perässä ja miettiä asemavalintoja, joten yleensä tulee valituksi se lähin tolppa minkä vuoksi tilipussi taitaa jäädä tänään laihaksi. Tai no, eipä täällä näytä kukaan muukaan kultaa vuolevan; minuutit ovat välillä olleet aika rumaa luettavaa...

Onneksi ei ole enää pitkästi kesälomaan.

maanantaina, heinäkuuta 9

Fiilispankki?

Viikonloppuna Napapiirillä jytisi Simerock ja keikkaa riitti. Mielenkiintoisia juttujakin olisi ollut vaikka kuinka, monta kertaa tuli mieleen että tästäpä olisi hyvä kirjoittaa kun ehtii. Vaan eipä ehtinyt ajoissa.

Nyt olisi aikaa kirjoitella, mutta useimmat hyvät jutut ovat jo pyyhkiytyneet muistista. Niitä tunnelmia ei ehtinyt tallettamaan ajoissa.

Poikkeus perinteeseen

- No onkos ollut synnytyksiä? Kannatko asetta?

---------------------------

Taksimatkan vakiokysymyksethän ovat "onkos ollut ajoja" ja "ootko isäntä vai renki". Ei siinä mitään, ystävällisyyttäänhän ihmiset yrittivät virittää keskustelua, mutta joskus tuntuu jotenkin huvittavalta käydä samat keskustelut parikymmentä kertaa peräkkäin...

Näitä kysymyksiä en osannut odottaa.

sunnuntaina, heinäkuuta 1

Reklamointia

Taas niin tyypillinen viikonloppuyön tilanne. Osoite mukavalla alueella, kolme siistin näköistä ja hyväntuulista asiakasta saapuu autolle:

- Odotellaan vähän, sieltä on vielä pari tulossa.

Kun ilmoitin autossa olevan tilaa vain neljälle alkoi miesasiakkaan taholta hirveä mussutus ja valitus. Oli kuulemma pipo kireällä kun en "tilapäisesti" ota neljää aikuista muutenkin ahtaalle takapenkille.

- No otetaanpa sitten auton numero ylös ja tilataan toinen taksi!

No mikä ettei, ottakaa vain. Miten ajattelit valituksesi muotoilla, "mä en osaa laskea viiteen ja kuski ei suostu rikkomaan lakia ja auton sisustusta"? Se on kuitenkin fakta, että neljä aikuista henkilöauton takapenkillä rikkoo tai vähintään sotkee paikkoja kun jalat eivät mahdu niille kuuluvaan tilaan.

Onneksi seurueesta löytyi yksi fiksu (varmaan olisi löytynyt useampikin, mutta muut olivat jo poistuneet autolta), joka asianmukaisesti suoritti lähtömaksun kun tilasin kaapin paikalle.

----------------------------

Rakkaat ihmiset, jos seurueessa on enemmän kuin neljä matkustajaa niin mainitkaa siitä tilausta tehdessänne! Säästää aikaa ja rahaa sekä meidän kuskien hermoja.