lauantaina, helmikuuta 3

Tänään se sitten tapahtui.

Edellisestä kerrasta olikin jo aikaa, se tapahtui joulukuussa 2002 F-ryhmän Escortilla. Tällä kertaa vauhtia oli mittarissa puolet vähemmän ja kokoa autossa puolet enemmän mutta lopputulos oli täysin sama: hinausköyttä ja nelivetoa tarvittiin. Onneksi ainoat kolhut olivat tälläkin kertaa henkisiä, melkein kolme vuotta ehti mennä taksissa ilman ulosajoja joten hyvän putken katkettua miestähän potuttaa kuin pientä oravaa kun käpy on jäässä.

Rata-ajossa on se hyvä puoli, ettei siellä ole vastaantulijoita joita voisi väistää pehmeälle pientareelle. Hallinnan menetyksen tunne on silti täysin sama. Asfalttiradalla kuuluu ensin kuuman renkaan valitus jota seuraavat katteissa ja kypärässä ropisevat pikkukivet; talvisella sivutiellä kuuluu vain lumen kohina rapakaarissa kuljettajan päästettyä ajolinjan liian lähelle tien oikeaa reunaa. Kummassakin tapauksessa Newton vie voiton: matka pysähtyy sekunnin kuluttua kuljettajan tahdon vastaisesti ja ratin takaa kuuluu kovaäänistä kiroilua.

Mitä tänään sitten tapahtui? Ajelin noin 55 km/h eräällä vasta auratulla sivutiellä kun toinen vähän isompi auto tuli vastaan. Hidastin ja otin laitaan, mutta heti kohtaamisen jälkeen piennar petti oikean etusen alla ja pehmeä lumipenkka kutsui. Onni onnettomuudessa oli paikalle heti tapahtuneen jälkeen sattunut erään safariyrityksen maasturi (siis ihan oikea maasturi, ei mikään citylelu) joka kiskaisi minut pois ahdingosta. Kiitos vielä kerran, ilman teitä aikatilaustaan odottanut turistiryhmä olisi pettynyt pahasti suomalaisen taksin täsmällisyyteen.

Päivän opetus? Erästä lajitoveria lainatakseni, tarpeeksi kun ajaa niin joskus se pölähtää jokaisella.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Joskus se pettää...reuna.
Volvonkin alla.
Se on mies joka tunnustaa "töppäilyt"?
Hauskaa jatkoa...

muoriska kirjoitti...

Ja kuten sanoit.. pahimmat kolhut oli ne henkiset..
ja se että nuo tienpientareet talvella ovat aina arvaamattomia.. aurataan liian leveästi tai sitten liian kapeasti.. :(

Anonyymi kirjoitti...

Ei ole vaarallisia autoja tai ajokelejä; - vain vaarallisia kujettajia!

Nimim. Liukas keli yllätti autoilijat etelässä (eikös talvella ole aina liukasta??)

Anonyymi kirjoitti...

Eikös "joku" pohtinut aiemmin turhan kiiruhtamisen aiheuttamia riskejä varsinkin yö aikaan => tilannenopeus aina olosuhteiden mukaan ;)

tuurari kirjoitti...

Näinhän se on, peilistä se vika useimmiten löytyy. Ja löytyy nytkin. En kyllä myönnä ajaneeni olosuhteisiin nähden erityisen lujaa, mutta näköjään se kohtaamistilanteen ~40 oli kuitenkin liikaa siihen paikkaan.

Jos... tai... mutta...

...no onneksi kukaan ei kuollut.

tuurari kirjoitti...

Ai niin, ei ollut Volvo tällä kertaa. Mutta yhtä hyvinhän ne uppoaa merkistä riippumatta.