torstaina, kesäkuuta 29

Minkä taakseen jättää...

...sen etupenkiltä löytää. Niin kävi viime yönä eräälle asiakkaalle, jota kyyditsin pari viikkoa aiemmin. Kyseessä siis tämä ALH, joka unohti maksaa kyytinsä. Kuten sanoin, naama jäi mieleen. Bongasin asiakkaan kyytiin tulleesta seurueesta heti, mutta koska en ollut sataprosenttisen varma asiasta jouduin vähän juonimaan saadakseni hänet tunnustamaan.

Porukan miesväen mentyä grillillä tilaamaan ruokaa kysäisin naiselta, onko hän ollut pari viikkoa takaperin taksilla liikenteessä kun on niin tutun näköinen. Ei ollut kuulemma varma, muisti pätkii. Sanoin että kovasti hänen näköisellään asiakkaalla oli jäänyt taannoin jotakin autoon, joka herätti ALH:n kiinnostuksen koska hänen oma laukkunsa oli kateissa.

- Sillä oli semmonen erikoinen vyö, sen mie muistan.

- Ai tämmönenkö?

Nainen nosti takkiaan innostuneena mahdollisuudesta saada kadonnut laukku takaisin, ja bingo! Henkilöllisyys varmistui. Ei hän sitä laukkuaan taksiin unohtanut... mutta maksamaton kyyti sieltä penkin alta kyllä löytyi. Siinä sitä sitten oli selittelemistä kavereille, mutta onneksi oli fiksuja herrasmiehiä jotka maksoivat mukisematta ja pitivät tytölle kunnon saarnan. Enkä tuntenut yhtään tunnontuskia siitä, että takapenkillä nainen itkee minun ansiostani. Hei, en minä sanonut tai tehnyt mitään pahaa!

-------------------------

Tämä on pieni kaupunki ja meitä kuskeja on vain muutamia kymmeniä, joten todennäköisyys joutua vastakkain aiemmin huijaamansa kuskin kanssa jossakin vaiheessa on melko suuri. Alkoholilla on vain sellainen outo vaikutus joihinkin ihmisiin, että he unohtavat tyystin tällaiset elämän pikku realiteetit.

maanantaina, kesäkuuta 26

Salamatkustaja

Istuskelin aamupäivällä LKS:n taksipaikan penkillä, kun huomasin Volvon keulassa jotain sinne kuulumatonta. Varpusvainaa oli päättänyt päättää päivänsä syyläriä vasten, takuulla nopea loppu. Kyseinen yksilö oli nähtävästi eläessään ollut erityisen taitava lentäjä, ei ollut nimittäin kovin iso se aukko mistä kamikaze-tipu oli viimeisen syöksynsä suorittanut - liikkuvaan maaliin ja reunoja hipomatta.

Päivän toinen lintu oli Finnairin uusi, iso Airbus A340-311. Voi hitto että se on iso! Ja komea. Ei olis kyllä yhtään huono vaihtoehto Volvolle työkaluna... mutta sehän on vain ammatinvalintakysymys.

perjantaina, kesäkuuta 23

Hintavertailua

Niko kommentoi edelliseen kirjoitukseeni liittyen taksin hinnoista ja hinnan muodostumisesta, sohaisten samalla kuumaa taksiluvathetivapaiksi-perunaa. Nikon kirjoitus oli asiallinen enkä ole siitä provosoitunut, mutta teinpä kuitenkin uteliaisuuttani suppean hintavertailun suomalaisesta ja ruotsalaisesta taksista; länsinaapurissahan on tietääkseni käytössä vapaa hintakilpailu ja elintaso yleisesti ottaen hyvin lähellä omaamme. Vertailussa 10 km matka joka kestää 15 minuuttia, 2 matkustajaa arkipäivänä.

Esimerkki 1, Taxi Stockholm: lähtömaksu 4,50€ + ajoaikamaksu 1/4 x 32,30€/h + ajomatkamaksu 10 x 0,85€/km = ~21€

Esimerkki 2, suomalainen taksi 3.7. voimaantulevilla hinnoilla: lähtömaksu 4,50€ + ajomatkamaksu 10 x 1,16€/km = ~16€

Taxi Stockholm oli ensimmäinen joka tuli netissä vastaan, joten joku varmasti tarjoaa kyytiä halvemmallakin. Mutta kysymykseen "laskeeko vapaa kilpailu taksien hintoja?" vastaus on nähtävästi "ei välttämättä". Liikenteen kulurakenne ei kuitenkaan muutu mihinkään vaikka kilpailu olisi kuinka vapaata, joten hinnat tuskin tulevat putoamaan kovin radikaalisti ilman esim. valtiovallan tukiaisia (joita tuskin tullaan näkemään).

Tämä on siis vain yksinkertaisen rengin yksinkertaista ajattelua, korjatkaa jos olen väärässä.

tiistaina, kesäkuuta 20

Palkankorotus

Keskimäärin 5,6 prosentin korotus taksimaksuihin sattuu sopivasti kesälomitusten alkuun. Valitettavasti palkankorotus tarkoittaa myös sen ainaisen "suomalainen taksi on liian kallis" -napinan hetkellistä voimistumista...

Eihän täällä mitään ilmaiseksi saa.

torstaina, kesäkuuta 15

Airport Express

Ei, en ole siirtynyt keltaisen kilpailijan kuljettajalistoille vaikka välillä siltä tuntuikin. Vuoron ensimmäinen kyyti meni lentokentälle, paluu tyhjänä takaisin ja heti uudestaan kyyti kentälle mistä myös paluukyyti keskustaan. Tämän asiakkaan poistuessa seuraava viittoo jo hotellin ovella, että äläpä karkaa, minun pitää päästä kentälle... Lisää tällaista, kiitos! Ehdin vielä kuitata yhden paluukyydin takaisin keskustaan, mutta asiakkaat olivat valitettavasti ehtineet kadota jonnekin lentoaseman tolpalle päästyäni. Niin ja olihan vielä illan (lue: aamun) viimeinen kyytikin Helsinkiin menijä... mutta sitä ennen ehti tapahtua paljon muutakin. Kaiken kaikkiaan hyvin tapahtumarikas yö.

Alkuilta meni mukavasti vaikkei ajoa niin valtavasti ollutkaan, asiakkaat olivat siistejä ja käyttäytyivät hyvin. Vähän ennen puoltayötä tuli mielenkiintoinen ajo, 20 intialaista halusi katsomaan keskiyön aurinkoa Ounasvaaran laelta. Porukka paketoitiin kolmeen taksiin, ajettiin Sky Hotellille ja odotettiin siellä reilu tunti vieraiden ihastellessa heille niin ihmeellistä mutta meille niin tavallista luonnon valonäytelmää. Mukava keikka näin rauhallisena yönä, paitsi että nälkä pääsi yllättämään itse kullakin asiakkaita odotellessa.

Jatkossa ei ollutkaan aivan niin leppoisaa. Aivan Liian Humalainen naisasiakas oli antanut väärän osoitteen, ja käveli sitten naapuritalosta kyytiin pikku odottelun jälkeen. Myös määränpää oli vähän epäselvä, "aja tosta" tyyliin. Perillä tämä ALH sanoi menevänsä heittämään kaverin ikkunaan pari kiveä, no eihän siinä mitään kun asiakas pysyy näkyvillä joten en tullut pyytäneeksi panttia. No, kaveripa ei ollutkaan kotona ja tämä tyttö lähti kävelemään taloa ympäri lasittunut katse silmissään, minä autolla perässä. Ja nurkan takana asiakasta ei näy missään! Loistavaa. Minimoin vahingot ja tein hukka-ajon sen kummempia etsiskelemättä, mutta naama on kyllä tarkkaan muistissa...

Seuraava sekalainen seurakunta tuli Onnenpyörästä: yksi neropatti yritti poltella tupakkaa takapenkillä. Eipä poltellut pitkään. Olisi pitänyt laittaa sekin hiippari kävelemään saman tien, mutta kaverit käyttäytyivät sen verran siivosti että vein porukan perille vaikka matkalla v-käyrä kävi mainitun asiakkaan metelöinnin johdosta hetkittäin melko korkealla.

Tuntuu monesti siltä, että minä olen aivan liian kiltti näihin hommiin, mutta ajellaan nyt siihen asti että avautuu mahdollisuus parempaan. Ei tästä minulle elämäntyötä pitänyt tullakaan.