torstaina, elokuuta 3

Saisikohan Toyotaan Martin-Bakerin jakkarat lisävarusteena?

Hiljaisen ja hikisen keskiviikon alkuilta, olen istunut Torilla jo kohta tunnin kun keula-auto saa kyydin. Lajitoveri katsoo osoitteen ja sadattelee, "tämähän se olikin se syy miksi mie välttelen tätä asemaa". Datalle oli napsahtanut yksi niistä muutamista osoitteesta joihin kukaan ei haluaisi mennä. No pakkohan siellä on käydä ainakin kysymässä onko asiakkaalla rahaa ja voiko sitä siisteyden puolesta edes päästää autoon, joten kollega nosti kytkintä. Hetkeä myöhemmin työpuhelimeni soi:

- No Lajitoveri terve. Siellä Katuosoite Äxässä oli yks tyhjätasku kyytiä vailla. Eli ei kannata lähteä jos tilataan vielä.

- Nonni! Sehän meni hienosti. Kiitos tiedosta.

Kymmenisen minuuttia myöhemmin data tarjoaa kyytiä: edellisen osoitteen naapuri, jossa asustelee juuri näitä samoja sosiaalihuollon elättejä joista kirjoitin aiemmin. Soitinpa keskukseen kysyäkseni sattuiko olemaan sama tilaaja kuin edelliselle autolle, mutta siellä ei oltu aivan varmoja joten pitihän se tilanne käydä tarkistamassa.

Ajoin osoitteeseen mutta en laittanut mittaria heti päälle kuten yleensä, olihan kuitenkin jopa todennäköistä ettei tästä mitään kyytiä tulisi. Keski-ikäinen nainen tulee kyytiin, täysin selvin päin, kun ei ole enää rahaa edes viinaan ennen tukien tuloa perjantaina.

- No päivää. Mites muuten?

- Ei kait tässä kummempia...

- Mennään Kaupunginosaan.

- Mites tuo maksupuoli?

Asiakas hermostuu silminnähden, mutta esittää tyyntä.

- Mulle on moni velkaa siellä, sieltä saa rahaa.

No niin varmasti! Näiden tyyppien kaverit ovat aivan yhtä persaukisia tähän aikaan kuusta.

- Niin että sulla ei siis ole rahaa nyt?

- No ei, mutta sieltä saa varmasti!

- Ei oo teidän porukalla luottoa. Näkemiin.

- Viethän sie minut sinne! Perillä maksetaan varmasti!

- En vie. Kiitos ja näkemiin.

- Viet kyllä! Sie olet varmasti ensimmäistä vuoroa ajamassa kun et luota...

- Elä vain siinä uskossa.

- Vie nyt minut sinne. Aina olen maksanu velkani!

- Ei ole luottoa. Nyt ulos!

Juupas-eipäs tinkaa jatketaan tovi, mutta asiakas on sitä mieltä että kuskin pitää nyt viedä hänet minne hän haluaa vaikkei maksusta ole mitään takeita. Kuski ei ole enää niin vihreä, että uskoisi ja petosjuttujen keräilykään ei isommin kiinnosta joten yhteisymmärrykseen ei päästä. Lopulta asiakas kieltäytyy poistumasta autosta ja alkaa ladella solvauksia toisensa perään. Nyt olisi matkustajan puolen 00-heittoistuimelle käyttöä!

Hetken inttämistä kuunneltuaan kuljettaja ilmoittaa että lähdetäänpä poliisilaitokselle katsomaan jos siellä joku ehtisi poistamaan jääräpäisen tyhjätaskun autosta. Asiakas on aluksi kovalla uholla lähdössä laitokselle, mutta pihaliittymässä mieli muuttuu:

- Eiku aja tuonne (ensimmäiseen osoitteeseen). Mulla on siellä rahaa.

Joo niin varmasti onkin! Jos sitä rahaa ei ollut edelliselle autolle eikä alunperin tällekään, niin totta kai sitä on nyt ilmestynyt sinne lipaston laatikkoon. Kyllähän tuollainen nuori rattiapina uskoo mitä vain sille valehdellaan - NOT. Mutta hei, tällä keinolla saan asiakkaan ulos autosta virkavaltaa vaivaamatta!

- Joo, no mennäänpä sinne.

- Mulla on rahaa tuolla sisällä, tule mukaan hakemaan.

No mutta tietysti tulen! Minähän suorastaan palan halusta tulla tervehtimään leipäveitsen kanssa odottelevaa juoppohullua miesystävääsi ja teidän kavereitanne!

- Mene vain yksin hakemaan.

Vihdoinkin! Nainen nousee autosta. Jos Anjoviksessa ei olisi luistonestoa olisin lähtenyt paikalta renkaat vinkuen, nyt kuului vain säälittävää rutinaa... Okei, olisinhan minä voinut ottaa TRC:n pois päältä mutta eipä tullut siinä voiton riemussa ensimmäisenä mieleen. Paluumatkalla ytimeen ilmoitin keskukselle miten kävi ja tulimme siihen tulokseen, ettei täällä taideta tarvita taksipalveluita ennen alkaneen kuukauden neljättä päivää.

4 kommenttia:

Kolleega kirjoitti...

Tuttu tilanne ja usein toistuva. Tuli tas mieleen miksi ei enää jaksanut ajaa. Itse olisin kyllä AUTTANUT asiakkaan tuossa vaiheessa ulos autosta.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos tästä työpäivän pelastuksesta! Huiseja juttuja luettavaksi tylsässä toimistotyössä Helsingissä. Muistampahan taas, miksi mie Rollon yöhön välillä kaipaan! Lisää tätä, kotiseuturakkaus kunniaan.

chess kirjoitti...

Juu, kuittaamatta ei saisi jättää mutta ilmaiseksi ei saisi myöskään ajaa :D

tuurari kirjoitti...

Kolleegalle:

Teki minullakin jo aika kovasti mieli avittaa rouvaa poistumisessa, mutta kukkakepin muotoinen taksikuski pahansuopaa, isokokoista naisihmistä vastaan jälkimmäisen kotikentällä ei tuntunut kovin houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Näillä raameilla on pakko kunnioittaa (huonosti käyttäytyvänkin) asiakkaan fyysistä koskemattomuutta.